Päätämme Lohjan osalta Länsiradan osakassopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Hanke on keskusteluttanut paljon ja paljon on tullut myös suoria yhteydenottoja kuntalaisilta niin asian puolesta kuin sitä vastaan, ja hyvä niin.
Lohjalle rahalliset satsaukset tulevat olemaan isoja. Mutta ne eivät neuvotellun sopimuksen pohjalta ole kuitenkaan niin suuria, etteivätkö ne mahtuisi jo suunniteltuihin tulevaisuuden investointikehikkoihimme. Tilastokeskuksen ennusteet ovat Lohjan väestönkehityksen osalta masentavia. Jollemme yritä tehdä mitään trendin muuttamiseksi, tulemme taantumaan. Vastuullisen päättäjän on tehtävä jotain. Laskelmat siitä potentiaalista, mitä rata ja sen mahdollistama yhteys pääkaupunkiseutuun voi meille elinvoimana, uusina asukkaina ja yrityksinä tuottaa, ovat niin mittavia, että se voi muuttaa nykytrendin negatiivisesta positiiviseksi. Laskelmat ovat toki laskelmia ja tulevaisuus voi yllättää. Mutta silti kysymys, onko meillä varaa, täytyy tästä syystä muuttaa muotoon, onko meillä varaa olla yrittämättä.
Lohjalla on käyty paljon ratakeskustelua ympäristö- ja luontonäkökulmasta. Riippuen siitä, mitä näkökulmia painottaa, voi ratahanketta ympäristönäkökulmasta kannattaa, mutta toisaalta myös vastustaa. Ympäristövaikutusten arvio eli yva tehtiin hankkeelle vuonna 2021. Olen yrittänyt perehtyä tuohon selvitykseen, mutta en ole siitä löytänyt yhtä seikkaperäisiä kielteisiä vaikutuksia, kuin mitä esimerkiksi moni arvostamani paikallinen luontoaktivisti sen pohjalta on löytänyt. On kuitenkin huomioitava se, että hankeyhtiö on ilmoittanut, että verrattuna yvan päästöarvioon on välittömästi saavutettavissa 30 prosentin päästövähentymä hyödyntämällä jo nyt tarjolla olevaa vähähiilistä betonia ja kierrätysterästä. Ja vastaavasti yhtiö on ilmoittanut, että vuodesta 2030 eteenpäin päästövähentymä tulee olemaan 80 prosenttia, koska vähähiilisen betonin rinnalla on käytettävissä fossiilivapaata terästä. Tässä hankkeessa tottavie tarvitaan paljon sekä terästä että betonia. On siis päästöjen näkökulmasta äärimmäisen tärkeää, miten rakennetaan. Hyväksyessään osakassopimuksen, Espoo totesi kantanaan, että rakentamisessa tulee hyödyntää juurikin vähähiilistä betonia ja fossiilivapaata terästä. Ilmastoaktivistien vaikuttajajärjestö Just Shift on nostanut esille näkökulman, että hanke tarjoaa mahdollisuuden osoittaa edelläkävijyyttä teollisuuden vihreässä siirtymässä, näyttää suuntaa muille suurille infrstruktuurihankkeille sekä tukea suomalaisia sementti- ja terästeollisuuden yrityksiä. Parhaassa tapauksessa se tarkoittaa betonia myös Lohjan sementtitehtaalta ja terästä myös Inkoon mahdollisesta uudesta terästehtaasta.
Vasemmistoryhmä tukee kaupunginhallituksessa hyväksyttyä lisäystä luontohaittojen vähentämiseksi ja ekologisten yhteyksien turvaamiseksi. Tämä voisi rakennusmateriaalien lisäksi tarkoittaa esimerkiksi kompensaatiota, jossa valtio sitoutuisi suojelemaan toisaalla luontoarvokkaita alueita samassa suhteessa, kuin radan rakentamisella menetetään. Kustannusten karsimiseksi hankeyhtiö on ilmoittanut, että ainakin osin Salo-Lohja väli voidaan toteuttaa yksiraiteisena liiikennöinnin sujuvuuden siitä kärsimättä. Kustannusten lisäksi tämä säästää myös omaa lähiluontoamme verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan.
Lohjan Vasemmistoryhmän enemmistö kannattaa osakassopimuksen hyväksymistä. Kannatamme myös sitä, että kaupunginhallitukselle annetaan valtuudet sopia Kirkkonummen poisjäännistä aiheutuvien kustannusten ja muiden sopimusteknisten asioiden ratkaisemista. Tämä sillä edellytyksellä, että myös Salo päättää tänään sopimuksen hyväksyä.