Viime viikolla vietettiin opiskelijoiden mielenterveyspäivää ja teema jatkui koko viikon. Nuorten mielenterveysasiat eivät ole teemasta huolimatta juuri uutisotsikoissa ja päivänpolitiikassa näkyneet, vaikka palvelut ovat vakavassa kriisissä. Alkavalla hallituskaudella on erittäin tärkeää, että nuorten mielenterveydelle annetaan enemmän huomiota, eikä palveluiden rahoitusta leikkaamalla syrjäytetä nuoria.
Nuorten elämä on useiden erilaisten vaatimusten ja tavoitteiden keskellä toimimista. Arkea kuormittavat opiskelujen lisäksi esimerkiksi sosiaaliset suhteet, raha-asiat, some ja harrastukset. Monen jaksaminen on äärirajoilla. Kyse ei ole heikoista yksilöistä vaan yhteiskunnan rakenteellisista ongelmista. Opintotukijärjestelmän lainapainotteisuus, ensikertalaiskiintiöt, todistusvalinta, tiukat vaatimukset opintojen etenemisestä ja kaiken taustalla vaikuttava suorituskeskeinen kulttuuri ovat esimerkkejä rakenteellisista tekijöistä, jotka kuormittavat.
Mielenterveyden haasteissa on toipumisen kannalta tärkeää nopea avun piiriin pääseminen. Nuorten matalan kynnyksen palveluihin on päästävä ilman lähetettä ja ajanvarausta.
Nuorten Allianssin eduskuntavaalitavoitteista tuleva hallitus saa myös suoraan kokemusasiantuntijoiden vastauksen asioiden edistämiseen: nuorten hyvinvointi on koko yhteiskunnan kohtalonkysymys, ja sen ratkaiseminen edellyttää rohkeutta muuttaa valtionhallinnon olemassa olevaa työnjakoa, organisaatioita ja toimintatapoja. Jos nuoret todella halutaan saada voimaan paremmin, työtä on johdettava keskitetysti. Sille on asetettava selkeät tavoitteet ja mittarit ja sen rahoitusta on ohjattava vaikuttavasti ja pitkäjänteisesti.
Satsaukset palveluihin maksavat ja kaikkialta halutaan leikata. Mistä siis rahat? Ilmeisesti syrjäytymispolulle ajautuu vuosittain noin 2000 nuorta, joista osa syrjäytyy yhteiskunnasta mielenterveysongelmien vuoksi. Jos uskotaan vanhaa laskelmaa, jonka mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa, tarkoittaa se kahden miljardin turhaa vuosittaista kustannusta. Osallakin tästä summasta saataisiin jo paljon parannuksia.
Kaikkea ei ole vielä menetetty, mutta menetetään, jollei nuorten hyvinvoinnin suuntaa käännetä pikaisesti.
Birgit Aittakumpu
lukiolaisen äiti
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettu (vas)
Lohjan kaupunginvaltuutettu