Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Blogi » Onko kulttuuri ja taide luksuspalvelu?

Onko kulttuuri ja taide luksuspalvelu?

    Onko kulttuuri ja taide luksuspalvelu? Ei, se on peruspalvelu. Mutta lisäksi se on myös työtä ja
    toimeentuloa. Taide ja kulttuuri tuo yhteiskuntaan lisäarvoa. On yleinen harhaluulo, että kulttuuri
    tulee kalliiksi – päinvastoin, siihen panostetut eurot tulevat moninkertaisesti takaisin. Taide- ja
    kulttuurialan osuus BKT:sta on Suomessa tällä hetkellä noin 3,1%, enemmän kuin autoteollisuus.
    Kansainvälisen vertailun perusteella alalla on maassamme vielä reilusti kasvuvaraa, sillä vastaava keskiarvo Euroopan maissa on 4,4%. Taiteen asemaa ja taiteentekijöitä ei tueta riittävästi.

    Ala on myös merkittävä työllistäjä. On vain huolehdittava siitä, että alalla voidaan noudattaa
    reiluja työelämän pelisääntöjä ja korkeakoulutetut taiteilijat elävät työllään. Nykyisin freelancer
    kentällä tehdään työtä alipalkattuina, vailla riittävää sosiaaliturvaa ja eläkekertymiä.


    Taiteen ja taiteilijoiden tukeminen on itsearvoisesti tärkeää. Taide ja kulttuuri ovat tärkeä osa
    ihmisenä, yhteisönä olemista. Pandemian aikana saimme kokea mitä on, kun ei ole
    kulttuuripalveluja tarjolla. Kaikilla on oikeus osallisuuteen taiteesta ja kulttuurista.


    Taide luo kansallista identiteettiä, mutta se voi olla myös muutosvoima, aiheuttaa pahennusta,
    herätellä, avata uusia näkökulmia. Sen on oltava vapaa – siksi se tarvitsee resursseja, tiloja,
    kunnioitusta.


    Itsearvoisen taiteen rinnalla tarvitaan myös kansalaislähtöistä ja vuorovaikutteista
    kulttuuriperintötyötä. Tarjolla on oltava myös maksutonta ja hinnoiltaan edullista, julkisesti
    tuettua taidetta, joka tuottaa hyvinvointia. On huolehdittava, että kaikki ikäryhmät ja
    erityisryhmät pääsevät kulttuuripalvelujen piiriin. Taidelähtöisten menetelmien avulla voidaan
    lisäksi tukea sosiaali- ja terveyspalveluita.


    Tulevan hallituksen on tehtävä eduskunnalle selonteko kulttuurialasta ja sen kehitystarpeista.
    Kulttuurialan rahoitus on nostettava 1 %:n valtion budjetista ja rahoituksen painopiste
    kehitystyössä on oltava freelancer kentässä.

    Birgit Aittakumpu
    eduskuntavaaliehdokas (vas)
    Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu ja Lohjan kaupunginvaltuutettu
    Q-teatterin toiminnanjohtaja