TAIDE JA KULTTUURIPALVELUT OVAT TÄRKEÄ OSA IHMISENÄ JA YHTEISÖNÄ OLEMISTA, JOHON KAIKILLE ON TAATTAVA OSALLISUUS
Taide ja kulttuuri tuo yhteiskuntaan lisäarvoa, paitsi kulttuuriperinnön ja taiteen edistämisen, myös talouden näkökulmasta. Taiteeseen ja kulttuuriin tulee yhteiskunnan satsata nykyistä enemmän. On yleinen harhaluulo, että kulttuuri tulee kalliiksi – päinvastoin. Luova ala tuottaa 3,6 % bruttokansantuotteesta, valtion sille antama tuli on 1,2 miljardia ja alan tuotos 13 miljardia, koronasta huolimatta. Kulttuuriin laitetut eurot tulevat siis monikertaisina takaisin. Kulttuurin ja taiteen osuus valtion budjetissa onkin nostettava yhteen prosenttiin.
Ala on myös merkittävä työllistäjä. Viime vuosina työllistyminen on kuitenkin vähentynyt erityisesti freelancer kentällä. Moni taiteilija on uupunut riittämättömien resurssien kanssa kamppailleessaan. Korkeakoulutetut ammattilaiset ovat joutuneet toteamaan, että alan freelancer kentälle suunnattu julkinen tuki ja sen olemattomat rakenteet tekevät työstä mahdotonta. He eivät voi harjoittaa ammattiaan ja saada siitä riittävää korvausta. Kuvataiteilijat maksavat kovan hinnan gallerioista, joissa esittelevät töitään. Esittävän taiteen ryhmät tekevät työtään pienillä apurahoilla, jotka eivät riitä elämiseen, työtiloja ei löydy tai ne ovat liian kalliita. AV-alalla on työvoima pula, kun osaajat pakenevat muihin töihin. Myös sosiaaliturva ontuu, työterveyspalveluja ei ole tarjolla.
Lista taiteen freelancer kentän haasteita on pitkä, ja sille on lopulta tehtävä jotain. Lisäpanostuksella alalle syntyisi lisää työpaikkoja, ilman vaativia toimenpideohjelmia tai koulutusta – taiteen kenttä on lahjakasta ja osaavaa itsensä työllistäjien joukkoa. Usean hallituksen hallitusohjelmassa oli vapaan kentän rahoituksen korjaaminen. Onkin tehty pientä tasokorotusta, mutta liian laihasta pussista, todellista muutosta ei ole tapahtunut. Nyt on lopulta saatava kulttuurin rahoitukseen riittävä korotus ja painopiste taiteen freelancer kentässä. Tulevan hallituksen on myös tehtävä eduskunnalle selonteko kulttuurialasta ja sen kehitystarpeista.
Taiteen ja taiteilijoiden tukeminen on itsearvoisesti tärkeää. Sivistys ja kulttuuriperintötyö on tärkeä osa ihmisenä, yhteisönä olemista. Pandemian aikana saimme kokea mitä on, kun ei ole kulttuuripalveluja tarjolla. Kaikilla on oikeus osallisuuteen taiteesta ja kulttuurista. Akavan teettämän tutkimuksen mukaan 76% vastaajista koki, että kulttuuri on kansallinen peruspalvelu.
Itsearvoisen taiteen rinnalla tarvitaan myös kansalaislähtöistä ja vuorovaikutteista kulttuuriperintötyötä. Tarjolla on oltava myös maksutonta ja hinnoiltaan edullista, julkisesti tuettua kulttuuria:
Lasten ja nuorten tasa-arvoisista ja saavutettavista kulttuuripalveluista on huolehdittava. Kulttuurin avulla vahvistetaan lasten ja nuorten henkistä kriisinkestävyyttä. Tuodaan kulttuurin tuottama ilo osaksi varhaiskasvatusta, peruskoulua, toisen asteen opintoja ja nuorisotyötä. Varmistetaan, että osana lasten harrastamisen Suomen mallia jokaiselle halukkaalle lapselle ja nuorelle löytyy mieluisa kulttuuriharrastus koulupäivän yhteydessä. Edistetään myös lukemista ja tuodaan kirjastot laajemmin koulujen käyttöön.
Huomioidaan kulttuuripalveluissa ihmisten moninaisuus. Kulttuuripalveluissa on huomioitava kaikkien eritysryhmien tarpeet. Lisätään kohtaamisia ja vuoropuhelua yhteiskunnassa kulttuurin keinoin. Kulttuurin on oltava osa kaikkia hallituksen keskeisiä ihmisten elämänlaatua parantavia politiikkaohjelmia, kuten ikäohjelmaa, yksinäisyysstrategiaa ja demokratiaohjelmaa, ja se on vietävä osaksi kotouttamispalveluita.
Kulttuurin ja taiteen alueellista saatavuutta on vahvistettava huomioimalla myös kasvukeskusten ulkopuolella. Kulttuuri tuo paikkakunnille hyvinvointia ja vaikuttaa positiivisesti alueen vetovoimaan.
Kaikkialta Suomesta tulee olla mahdollisuus edetä myös ammattilaisuuden polulle – ja alalle valmistuvilla nuorilla pitää olla mahdollisuus päästä uralla eteenpäin. Taiteen perusopetusta vahvistetaan osana koulutusjärjestelmää. Otetaan käyttöön Suomen laajuinen kulttuuriseteli, jolla luokat voivat ostaa itselleen haluamansa kulttuuripalvelun.
Edistetään taiteen ja taideperustaisten menetelmien käyttöä osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukemaan asiakkaiden ja henkilökunnan hyvinvointia sekä asiakasprosesseja. Tätä panostusta olen aktiivisesti pyrkinyt edistämään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, se on yksi toimintani kärjistä siinä työssä.
Hyviä esimerkkejä taidelähtöisten menetelmien käytöstä ovat taide osana vanhusten hoitosuunnitelmaa tai lastensuojeluyksikön ja ammattitaiteilijan välinen yhteistyö. Vanhusten hoitosuunnitelmassa kuunnellaan heidän toiveitaan ja tuodaan taide lähelle, hoivalaitokseen asti. Lapsen elämäntilannetta arvioidaan lastensuojeluyksikössä. Taiteilijan toiminta ei kohdista lapseen mitään odotuksia, vaan antaa lapselle aikuislähtöisistä toiveista vapaan mahdollisuuksien tilan ja sallii psyykkisen levon, tuo iloa ja vapautuneisuutta. Taideilmaisun vapauteen perustuva yhdessäolo taiteilijan kanssa tuottaa lapselle turvallisuuden tunnetta, kun hän huomaa, että hänen ilmaisuaan ei rajoiteta ja kritisoida, vaan hän saa taiteilijalta tukea sisäisen kuvastonsa esille tuomisessa. Näissä esimerkkitapauksissa on todettu huomattavan hyviä vaikutuksia, sekä henkisen hyvinvoinnin että myös fyysisen aktiivisuuden osalta.